Oleskelulupaa työnteon tai yrittäjyyden perusteella voi hakea, kun henkilöllä on Suomessa työpaikka tai oma yritys. Pääsääntö on, että oleskelulupaa haetaan ulkomailla ennen Suomeen muuttoa.
Oleskelulupia on useita erilaisia. Oikea oleskelulupahakemus riippuu siitä, millaista työtä hakija tekee.
Jos työtehtävää varten ei ole erityistä oleskelulupahakemusta, hakija hakee työntekijän oleskelulupaa.
Osa muista oleskeluluvista, kuten oleskelulupa perhesiteen perusteella, sisältävät itsessään työnteko-oikeuden.
Eniten haetaan työntekijän oleskelulupaa.
Työntekijän oleskelulupa on kaksivaiheinen. Se tarkoittaa, että työ- ja elinkeinotoimisto tekee hakemukseen ensin osapäätöksen. Osaratkaisu tarkoittaa sitä, että TE-toimisto arvioi ensin, onko avoinna olevaan työpaikkaan kohtuullisessa ajassa saatavissa sopivaa työvoimaa EU- tai ETA-alueelta. Vasta tämän jälkeen Maahanmuuttovirasto tekee päätöksen. Jos osapäätös on ollut kielteinen, myös Maahanmuuttoviraston päätös on kielteinen.
Toiseksi eniten haetaan erityisasiantuntijan oleskelulupaa. Erityisasiantuntijan oleskelulupaa hakeva on yleensä asiantuntijatehtävissä työskentelevä korkeakoulutettu ja hänen palkkansa on yli 3000 euroa.
Tilastot löytyvät Maahanmuuttoviraston verkkosivuilta tilastopalvelusta.
Hakemusmäärät eri maista vaihtelevat vuosittain. Kansalaisuudet vaihtelevat myös eri oleskeluluvissa.
Työntekijän oleskeluluvissa ukrainalaiset ja venäläiset ovat olleet vuosina 2017 ja 2018 suurimpia hakijaryhmiä. Ukrainasta tullaan Suomeen lisäksi paljon lyhytkestoiseen kausityöhön. Erityisasiantuntijan oleskelulupia on haettu viime vuodet selvästi eniten Intiasta.
Tilastot löytyvät Maahanmuuttoviraston verkkosivuilta tilastopalvelusta.
Hakemuksen käsittelyaika riippuu siitä, millä perusteella olet hakenut oleskelulupaa. Käsittelyaika-arvion voi tarkistaa esimerkiksi käsittelyaikalaskurilla.
Osa työperusteisista luvista on käsittelyajaltaan nopeita, kuten erityisasiantuntijoiden ja kausityöntekijöiden luvat.
Osaan työperusteisista luvista liittyy muitakin viranomaisia Maahanmuuttoviraston lisäksi. Työntekijän, yrittäjän ja startup-yrittäjän hakemusprosessit ovat kaksivaiheisia.
Työntekijän oleskeluluvissa työ- ja elinkeinotoimisto tekee ensin hakemukseen osapäätöksen, jonka jälkeen hakemus tulee Maahanmuuttovirastoon käsiteltäväksi.
Myös yrittäjän oleskeluluvan prosessi on kaksiosainen. Yritystoiminnan pitää olla kannattavaa ja yrittäjän toimeentulon pitää olla turvattu yritystoiminnasta saaduilla tuloilla. Nämä edellytykset arvioi ELY-keskus.
Startup-yrittäjän pitää hankkia Business Finlandin myönteinen lausunto ennen kuin hakee oleskelulupaa.
Hakemuksen käsittelyaika voi toisinaan olla odotettua pidempi siksi, että hakijalta joudutaan esimerkiksi pyytämään lisäselvityksiä tai hakemuksesta puuttuu tietoja.
Lisätietoa
Jokaiselle työperusteiselle luvalle on laissa säädetyt edellytykset, jotka Maahanmuuttovirasto tarkastaa.
Maahanmuuttovirasto huolehtii siis osaltaan siitä, että Suomeen tullaan töihin asianmukaisin työehdoin.
Kun henkilö hakee oleskelulupaa työntekoa varten, hänen on saatava työstä asianmukaista palkkaa ja tultava Suomessa toimeen ansiotyöstä saadulla palkalla oleskeluluvan voimassaolon ajan.
Eri oleskelupien tarkat kriteerit on lueteltu hakemussivuillamme.
Lisätietoa
Kielteisen päätöksen taustalla on aina se, että hakija ei täytä kyseisen oleskeluluvan kriteereitä. Jokaista hakemusta arvioidaan laissa määritellyillä kriteereillä. Osaan luvista liittyy Maahanmuuttoviraston lisäksi muiden viranomaisten harkintaa. Jos osapäätös on kielteinen, myös Maahanmuuttoviraston päätös on kielteinen.
Viranomaisen pitää huolehtia myös siitä, että ulkomaalaisia työntekijöitä koskevat asianmukaiset työehdot. Suomeen tulevan työntekijän tulee olla tietoinen työsuhteensa ehdoista ja niistä olosuhteista, johon hän on tulossa töihin. Työntekijän palkan tulee olla alalla yleissitovan työehtosopimuksen mukainen ja työntekijän työolosuhteiden tulee vastata vastaavissa tehtävissä työskentelevien suomalaisten työntekijöiden työolosuhteita. Tiettyihin työtehtäviin edellytetään kielitaitoa, alan koulutusta ja työkokemusta, esimerkkinä kokit.
Työperusteisiin oleskelulupiin liittyy aika ajoin väärinkäytöksiä ja herää epäily, että työntekijä ei ole tulossa Suomeen kohtuullisiin työoloihin. Viranomaisen tulee myös ehkäistä ja torjua ihmiskauppaa. Tähän Suomea velvoittavat Euroopan neuvoston ihmiskaupan vastainen yleissopimus ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi ihmiskaupan ehkäisemisestä ja torjumisesta ja ihmiskaupan uhrien suojelemisesta.
Joskus päätös voi olla kielteinen myös siitä syystä, että oleskeluluvan hakija on syyllistynyt sellaisiin rikoksiin Suomessa, että hänelle ei voida myöntää oleskelulupaa.
Kyllä voi. Jos Suomessa tutkinnon suorittaneella on jo työpaikka, hän voi hakea tällä perusteella jatkolupaa. Asiassa ei tehdä saatavuusharkintaa, vaan Maahanmuuttovirasto tekee asiassa päätöksen. Jatkolupa on voimassa enintään neljä vuotta.
Jos tutkinnon Suomessa suorittaneella opiskelijalle ei ole vielä työpaikkaa, hän voi hakea ennen opiskelijan oleskeluluvan päättymistä niin sanottua työnhakulupaa. Se on voimassa vuoden.
Turvapaikanhakija saa tehdä ansiotyötä ilman erillistä lupaa hakemuksensa käsittelyn ajan joko kolmen tai kuuden kuukauden kuluttua siitä, kun on hakenut turvapaikkaa.
Kansainvälisen suojelun hakeminen ei ole tarkoitettu väyläksi päästä työskentelemään Suomeen. Jos hakijalle ei myönnetä kansainvälistä suojelua, hän voi kuitenkin jäädä Suomeen tekemään työtä, jos hänelle myönnetään sitä varten oleskelulupa. Oleskelulupaa työnteon perusteella on haettava erikseen.
Turvapaikanhakija voi missä tahansa vaiheessa prosessia hakea oleskelulupaa työn perusteella. Luvansaamista varten hakijan pitää täyttää niille laissa määritellyt edellytykset. Nämä edellytykset ovat kaikille hakijoille samat.
Oleskeluluvan myöntäminen edellyttää, että hakijalla on voimassaoleva passi. Kaikilla turvapaikanhakijoille ei ole voimassaolevaa matkustusasiakirjaa.
