Irakilaisten turvapaikkapäätökset: Kielteisten osuus kasvanut
Toukokuinen lakimuutos, joka poisti humanitaarisen suojelun ulkomaalaislaista, sekä Maahanmuuttoviraston uusi Irak-päätöslinjaus alkavat nyt näkyä irakilaisille tehtyjen turvapaikkapäätösten jakaumassa. Kielteisten päätösten osuus on kasvanut merkittävästi.
Tammi–kesäkuussa 2016 turvapaikka tai muu oleskelulupa myönnettiin 1 470 irakilaiselle, eli 19 prosentille päätöksen saaneista. Kielteisiä päätöksiä samalla ajalla tehtiin 3 064 irakilaiselle, eli 40 prosentille päätöksen saaneista. Toukokuun laki- ja linjausmuutosten jälkeen tehdyissä päätöksissä kielteisten osuus korostuu entisestään: kesäkuussa 77 prosenttia irakilaisille tehdyistä päätöksistä oli kielteisiä.
Kielteisen päätöksen perusteena on usein ollut se, että henkilö on kotoisin alueelta, jolla oleskelusta ei tällä hetkellä aiheudu erittäin vakavaa henkilökohtaista vaaraa, tai henkilöllä on mahdollisuus maan sisäiseen pakoon.
Kielteisten päätösten suureen osuuteen vaikuttaa myös hakijaprofiili ja Maahanmuuttoviraston töiden organisointi: jotta jonoja on saatu purettua, on alkukesästä ratkaistu paljon niin sanottuja selkeitä kielteisiä tapauksia, ja tapauksia, joissa ei ole tarvetta lisäselvityksille.
Maahanmuuttovirasto seuraa Irakin tilannetta tarkasti
Sosiaalisessa mediassa on käyty keskustelua siitä, miksi Maahanmuuttovirasto on julistanut Irakin turvalliseksi maaksi. Tämä perustuu väärinkäsitykseen. Suomi on tiukentanut kansainvälisen suojelun myöntämisen edellytyksiä 16.5. voimaan tulleessa lakimuutoksessa, jossa humanitaarisen suojelun antaminen poistettiin laista. Tämä sulkee automaattisesti joitakin hakijoita suojelun ulkopuolelle, mutta Irakia ei kuitenkaan katsota ulkomaalaislaissa määritellyksi turvalliseksi maaksi.
Lisäksi Maahanmuuttovirasto on tarkentanut toissijaisen suojelun myöntämisen perusteita puolivuosittain tehtävässä maalinjauksessa, jossa otetaan huomioon maan tai alueen turvallisuustilanne. Irakilaisille toissijaista suojelua ei nykytilanteessa myönnetä pelkästään hakijan kotipaikan tilanteen perusteella.
Linjaus on yleinen lähtökohta päätösten yhtenäisyyden takaamiseksi. Maahanmuuttovirasto seuraa tilannetta Isisin hallitsemilla alueilla ja esimerkiksi Bagdadissa ja ottaa siinä tapahtuvat muutokset tarvittaessa huomioon.
– Viime päivien pommi-iskut ovat olleet satunnaisia ja liittyneet mahdollisesti ramadanin päättymiseen ja ISIS:n heikentyneeseen asemaan. Niillä ei ole suoranaista vaikutusta kaikkien bagdadilaisten elämään, Maahanmuuttoviraston turvapaikkayksikön johtaja Esko Repo sanoo.
– Bagdad on valtavan iso kaupunki, jossa on enimmäkseen rauhallisia alueita. Katsomme, että Bagdadiin voi myös palata. Jokaisen hakemuksen perusteet ja palaamismahdollisuus tutkitaan kuitenkin yksilöllisesti.
Yli 11 000 irakilaista saanut jo päätöksen
Vuonna 2015 ja tammi–kesäkuussa 2016 yhteensä 11 334 irakilaista on saanut turvapaikkapäätöksen. Heistä 2 122 (19 prosenttia) on saanut myönteisen ja 3 183 (28 prosenttia) kielteisen päätöksen.
Vuonna 2015 moni irakilainen palasi kotimaahansa vapaaehtoisesti esimerkiksi, koska perheen tilanne kotona muuttui tai he kyllästyivät odottamaan päätöstä. Tämä näkyi suurena raukeamispäätösten määränä (69 prosenttia kaikista päätöksistä vuonna 2015). Raukeamispäätös tehdään, kun henkilö on itse luopunut turvapaikan hakemisesta tai häntä ei ole tavattu kahteen kuukauteen.
Lähes 21 000 irakilaishakijaa puolessatoista vuodessa
Suomeen tuli vuonna 2015 yli 32 000 turvapaikanhakijaa, joista noin 20 000 Irakista. Tänä vuonna irakilaisia on saapunut noin 700.
Noin 10 000 Irakista tullutta odottaa edelleen päätöstään, koska hakijoiden viime vuonna lähes kymmenkertaistunut määrä ruuhkautti päätöksenteon. Maahanmuuttovirasto on palkannut talven mittaan 500 uutta käsittelijää jonon purkamiseksi, ja viime kuukausina päätöksiä on tehty selvästi aiempaa enemmän.
Lisätietoja medialle
turvapaikkayksikön johtaja Esko Repo
puh. 0295 430 431, etunimi.sukunimi@migri.fi
| Turvapaikan edellytyksenä perusteltu syy pelätä vainoa |
|---|
Jokainen turvapaikkahakemus tutkitaan yksilöllisesti ja jokaisen hakijan on esitettävä perustelut sille, miksi vaino tai vakava vaara kohtaa juuri häntä. Turvapaikkoja tai toissijaista suojelua myönnetään henkilöille, joita uhkaa vakava henkilökohtainen vaara kotiseudulleen palautettaessa. Jos henkilö voi paeta kotimaansa sisällä, kansainvälistä suojelua ei myönnetä. Turvapaikan voi saada, jos
Toissijaista suojelua voi saada, jos
|
Korjaus 12.8.: Irakilaisille tehtiin alkuvuonna 1470 myönteistä turvapaikkapäätöstä, ei 1424.
