Alaikäisiä turvapaikanhakijoita on kadonnut myös Suomessa
Viime aikoina on uutisoitu ilman huoltajaa tulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden katoamisista Euroopassa. Maahanmuuttoviraston selvityksen mukaan Suomessa on kadonnut 30 ilman huoltajaa tullutta alaikäistä turvapaikanhakijaa vuodesta 2014 lähtien.
Yhteensä Maahanmuuttovirasto teki ilman huoltajaa tulleille alaikäisille 70 raukeamispäätöstä katoamisen vuoksi ajalla 1.1.2014–31.3.2016. Näistä 22 kohdalla oli vahvoja viitteitä täysi-ikäisyydestä. 18 tiedetään palanneen kotimaahansa. 30 ilman huoltajaa tullutta alaikäistä turvapaikanhakijaa on siis kadonnut. Heistä osa on hakenut katoamisensa jälkeen uudelleen turvapaikkaa toisesta EU-maasta ja yksi on palannut Suomeen. Kadonneet ovat olleet 14–17-vuotiaita, pääosin poikia.
Katoamisen taustalla usein vääriä olettamuksia turvapaikkaprosessista
Maahanmuuttovirasto on selvittänyt ilman huoltajaa tulleiden turvapaikanhakijoiden katoamiseen liittyviä asioita muun muassa vastaanottokeskusten työntekijöiltä ja alaikäisten edustajilta, jotka ovat yleensä läheisimmin tekemisissä nuorten kanssa.
Selvityksessä esiin tulleiden tietojen perusteella yksi keskeinen motiivi katoamiselle on pelko Dublin-päätöksestä ja käännytyksestä toiseen EU-maahan tai pelko saada kielteinen turvapaikkapäätös.
Katoaminen ei kuitenkaan helpota nuoren tilannetta, sillä tiedot siitä, missä maassa nuori on hakenut turvapaikkaa ensimmäisenä, säilyvät Eurodac-järjestelmässä. Lisäksi vaikka ilman huoltajaa tulleella alaikäisellä turvapaikanhakijalla ei olisi perusteita kansainvälisen suojelun saamiselle, tulee viraston selvittää käännytyspäätöstä tehdessä, onko joku ottamassa nuoren vastaan tämän palatessa kotimaahansa.
Nuori voi myös olla tyytymätön olosuhteisiin Suomessa tai halukas lähtemään toisessa EU-maassa olevien tuttavien tai sukulaisten luokse. Joskus nuori on jo asunut toisessa EU-maassa ja haluaa palata sinne. Tällaisia maita ovat esimerkiksi Ruotsi ja Saksa.
Maahanmuuttovirasto torjuu hyväksikäyttöä ja ihmiskauppaa
Maahanmuuttovirasto selvitti asiaa, koska ilman huoltajaa tulleiden turvapaikanhakijoiden katoamiseen liittyy huoli siitä, että katoamisiin liittyy rikollisuutta, esimerkiksi hyväksikäyttöä tai jopa ihmiskauppaa.
Tavallisesti nuori näyttää itse päättävän poislähtemisestään. Joidenkin katoamisten taustalla on kuitenkin viitteitä siitä, että joku toinen henkilö on vaikuttanut nuoren katoamiseen. Kadonneet alaikäiset ovat haavoittuvia hyväksikäytölle. Maahanmuuttovirasto tekee jatkuvasti yhteistyötä muiden viranomaisten kanssa mahdollisten rikostapausten löytämiseksi.
Lisätietoja medialle
Turvapaikkayksikön ylitarkastaja, ihmiskauppa-asiantuntija Anni Valovirta, puh. 0295 430 431, etunimi.sukunimi@migri.fi
Turvapaikkayksikön ylitarkastaja, alaikäisasioiden asiantuntija Juha Kannelmaa, puh. 0295 430 431, etunimi.sukunimi@migri.fi
