Dokumenttiohjaaja Mervi Junkkonen arvosteli STT:n uutisessa 21.1.2012, että Suomi palauttaa vuosittain kymmeniä kidutettuja turvapaikanhakijoita kotimaahansa.
Maahanmuuttovirasto huomauttaa, että pelkkä kidutuksen uhriksi joutuminen ei aina riitä turvapaikan tai muunkaan oleskeluluvan perusteeksi, vaikka hakijan tarina olisi kuinka uskottava ja lääkärintodistus tukisi sitä. Oleskeluluvan myöntämistä harkittaessa otetaan huomioon muun muassa hakijan kotimaan olot: jos kidutuksen uhriksi joutunut voi saada kotimaassaan viranomaisten suojelua ja asianmukaista hoitoa tai kidutuksen joutumisen uhka on poistunut, eivät oleskelulupaperusteet yleensä täyty. Kidutuksen uhriksi joutuneen omakohtainen pelko kidutuksen toistumisesta otetaan kuitenkin päätöstä tehtäessä huomioon, vaikka todellisuudessa uhkaa ei olisi.
Suomesta ei palauteta ihmisiä valtioihin, joissa heillä on edelleen vaara joutua kidutetuksi. Ulkomaalaislakiin ja perustuslakiin sisältyy palautuskieltopykälä (non-refoulement), joka on ehdoton. Sen mukaan ketään ei saa palauttaa alueelle, jossa häntä uhkaa kuolemanrangaistus, kidutus tai muu epäinhimillinen tai ihmisarvoa loukkaava kohtelu.
Jokaisen turvapaikanhakijan tapaus tutkitaan Maahanmuuttovirastossa yksilöllisesti. Viime kädessä päätösten lainmukaisuuden ratkaisee Helsingin hallinto-oikeus ja tarvittaessa korkein hallinto-oikeus.
Lisätietoja medialle
johtaja Esko Repo, Maahanmuuttoviraston turvapaikkayksikkö,
puh. 071 873 0431, s-posti: etunimi.sukunimi@migri.fi
23.1.2012
