Tarve ihmiskaupan uhrien auttamiselle on kasvanut vuosi vuodelta

Ihmiskauppaepäilyjen määrä lisääntyy Suomessa tasaisesti sitä mukaa, kun tietoisuus ilmiöstä kasvaa niin viranomaisten, järjestöjen kuin suuren yleisön keskuudessa. Tästä kertoo se, että ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän piiriin hyväksyttiin viime vuonna 52 henkilöä. Luku on lähes kymmenkertainen määrä verrattuna vuoteen 2006, jolloin järjestelmä sai alkunsa ja sen palveluja tarjottiin kuudelle henkilölle. Tammi–toukokuussa 2012 auttamisjärjestelmään hyväksyttiin 20 henkilöä.

Valtion vastaanottokeskusten hallinnoima ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä tarjoaa apua ja suojelua ihmisille, joiden epäillään joutuneen ihmiskaupan tai ihmiskaupan kaltaisten rikosten uhriksi. Ihmiskaupan kaltaisia rikoksia ovat muun muassa törkeä paritus ja kiskonnantapainen työsyrjintä.

Päätöksen auttamisjärjestelmään ottamisesta ja sittemmin auttamisen päättymisestä tekee valtion vastaanottokeskuksen johtaja sen jälkeen, kun poliisi, Rajavartiolaitos tai jokin muu viranomainen tai järjestö on ottanut yhteyttä ihmiskauppaepäilystä.

Suurin osa työperäisiä epäilyjä

Selkeällä enemmistöllä (tällä hetkellä 63 prosentilla) auttamisjärjestelmän piirissä olevista henkilöistä on taustalla työperäinen hyväksikäyttöepäily. Useimmiten he ovat työskennelleet ravintola-, siivous- tai maatalous- ja puutarha-alalla. Riskialoiksi lasketaan myös rakentaminen ja kodinhoitoon liittyvät työt.

Noin kolmasosa (tällä hetkellä 27 prosenttia) auttamisjärjestelmään hyväksytyistä on kokenut seksuaalista hyväksikäyttöä. Viime vuosina joukkoon on mahtunut myös yksittäisiä esimerkiksi pakkoavioliiton kaltaisia hyväksikäyttötapauksia.

Auttamisjärjestelmä voi tarjota erityisosaamista myös kunnille

Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä auttaa erityisesti ulkomaalaisia, joilla ei ole kotikuntaa Suomessa. Jos uhri on ulkomaalainen, jolla on kotikunta, häntä autetaan hakeutumaan kunnallisten palveluiden piiriin. Satunnaisesti auttamisjärjestelmän piirissä on ollut jopa syntyperäisiä Suomen kansalaisia.

– Kun henkilön epäillään joutuneen ihmiskaupan uhriksi, on käytännön järjestelyillä usein kiire, eikä virallinen vastuunjako ole ensiksi mielessä. Toisaalta etenkin pienet kunnat, joille asiat ovat vieraampia, hyötyvät auttamisjärjestelmän erityisosaamisesta. Silloin on järkevää, että olemme mukana kertomassa esimerkiksi oikeudellisista palveluista tai oleskelulupa-asioista, Joutsenon vastaanottokeskuksen johtaja Jari Kähkönen toteaa.

Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmää rahoittaa valtio. Myös kunta voi saada korvauksia erityispalveluiden järjestämisestä ELY-keskukselta.

Palvelut järjestetään sinne, missä uhri asuu

Ihmiskaupan uhrin auttaminen sisältää muun muassa asumisjärjestelyt, sosiaali- ja terveyspalvelut, oikeudellisen neuvonnan ja avustamisen, turvallisuusjärjestelyt ja muut uhrin tarvitsemat tukitoimet. Käytännössä palvelut järjestetään sinne, missä uhri asuu.

– Hyvin harva muuttaa fyysisesti vastaanottokeskukseen. Asunto hankitaan yleensä yksityisiltä vuokra-asuntomarkkinoilta, turvakodeista tai järjestöjen avulla. Alkuvaiheen tukipalvelut voidaan järjestää myös paikallisen vastaanottokeskuksen avulla – valmius tähän on jo Turussa, Vaasassa, Kristiinankaupungissa ja Oulussa, ja sitä ollaan laajentamassa myös muihin vastaanottokeskuksiin, Kähkönen kertoo.

Auttamisjärjestelmä keskitetään Joutsenoon

Vuonna 2011 ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän kulut olivat noin miljoona euroa. Kustannukset vaihtelevat merkittävästi henkilöittäin: ne kasvavat sitä mukaa, mitä enemmän on tarvetta erityispalveluille, kuten psykiatriselle hoidolle, lastenkotisijoituksille tai suojatulle asioinnille tai asumiselle.

Tähän saakka järjestelmää on hallinnoitu Oulun ja Joutsenon vastaanottokeskuksissa: Oulun keskus on huolehtinut alaikäisistä ja Joutsenon keskus aikuisista, perheistä ja ryhmistä. Nyt vastaanottokeskukset ovat esittäneet töiden keskittämistä kokonaan Joutsenoon.

– Näin säästäisimme hallintokuluissa, joita nyt maksetaan kahteen paikkaan päällekkäin. Järkevämpää on kohdentaa rahat asiakastyöhön eikä hallintoon, Joutsenon vastaanottokeskuksen johtaja Jari Kähkönen toteaa.

Tilastokatsaus verkossa

Tarkempi tilastokatsaus auttamisjärjestelmän toiminnasta alkuvuonna 2012 löytyy Maahanmuuttoviraston verkkosivuilta www.migri.fi > Tilastot > Vastaanottotilastot.

Lisätietoja medialle

Joutsenon vastaanottokeskuksen johtaja Jari Kähkönen, puh. 071 876 0411, s-posti: etunimi.sukunimi@intermin.fi

Maahanmuuttoviraston ja Joutsenon vastaanottokeskuksen tiedote 14.6.2012

Mitä on ihmiskauppa?

Ihmiskauppa on vakava rikos ja ihmisoikeusloukkaus, jossa hyväksikäytetään ja kontrolloidaan toista ihmistä. YK:n ihmiskauppaa koskevassa lisäpöytäkirjassa ilmiön määritelmä muodostuu kolmesta kriteeristä, joiden kaikkien tulee täyttyä: toiminta, keino ja tarkoitus:

”Ihmiskauppa tarkoittaa hyväksikäyttötarkoituksessa tapahtuvaa henkilöiden värväystä, kuljettamista, siirtämistä, kätkemistä tai vastaanottamista (toiminta) voimankäytöllä uhkaamisen tai voimankäytön tai muun pakottamisen, sieppauksen, petoksen, harhaanjohtamisen, vallan väärinkäytön tai haavoittuvan aseman hyödyntämisen avulla, taikka toista henkilöä vallassaan pitävän henkilön suostumuksen saamiseksi annetun tai vastaanotetun maksun tai edun avulla (keinot). Hyväksikäytöksi katsotaan vähintään toisen hyväksikäyttö prostituutiotarkoituksessa tai muut seksuaalisen hyväksikäytön muodot, pakkotyö tai pakollinen palvelu, orjuus tai muu orjuuden kaltainen käytäntö tai orjuuden kaltaiset olot tai elinten poistaminen (tarkoitus).”