Käännytyspäätösten taustalla laki, lainsäätäjän tahto ja tuomioistuinten vahvistama oikeuskäytäntö

Julkisuudessa on kuohuttanut nigerialaisten ihmiskaupan uhrien käännyttäminen Italiaan ja kotimaahansa Nigeriaan. On ymmärrettävää, että käännytettyjen ihmisten kohtalo herättää tunteita ja heidän nähdään olevan avun tarpeessa. Maahanmuuttoviraston ratkaisukäytäntö pohjautuu tässäkin asiassa voimassaolevaan ulkomaalaislakiin ja hallintotuomioistuinten vahvistamaan oikeuskäytäntöön.

Ihmiskauppa on vakava rikos, mutta sen uhriksi joutuminen ei ole automaattisesti peruste saada turvapaikka tai muuta kansainvälistä suojelua Suomesta. Suojelua voi saada, jos uhka on yhä olemassa eikä uhri voi saada suojelua kotimaansa viranomaisilta.

Korkein hallinto-oikeus on vahvistanut oikeuskäytännöksi, että nigerialaiset eivät voi saada kansainvälistä suojelua pelkästään ihmiskaupan uhriksi joutumisen takia, koska maatietolähteiden mukaan he voivat turvautua kotimaansa viranomaisiin uudelleen uhriutumisen uhkaa vastaan.

Lainsäätäjä on määritellyt haavoittuvuuden riman korkealle

Ihmiskaupan uhrille, jolla ei ole perusteita saada kansainvälistä suojelua, voidaan kuitenkin myöntää jokin muu oleskelulupa. Tällöin henkilön on oltava haavoittuvassa asemassa tai oleskelun Suomessa on oltava tarpeen siksi, että rikosta tutkitaan täällä.

Julkisuudessa on kritisoitu, että Maahanmuuttovirasto on asettanut riman liian korkealle arvioidessaan, onko henkilö haavoittuvassa tai erityisen haavoittuvassa asemassa. Tiukka tulkintamme pohjautuu suoraan hallituksen esitykseen eli lainsäätäjän tahtoon ja tuomioistuinten lainmukaiseksi vahvistamaan oikeuskäytäntöön.

Esimerkiksi heikko terveydentila tai pienten lasten yksinhuoltajuus eivät yksin riitä siihen, että henkilö voisi saada ihmiskaupan uhrin oleskeluluvan erityisen haavoittuvuuden takia. Lisäksi vaaditaan, että kotimaan viranomaiset ovat haluttomia tai kykenemättömiä suojelemaan uhria esimerkiksi rikollisjärjestöjen aiheuttamalta uhalta.

Dublin-asetus sitoo EU-maita

Arviointi ihmiskaupan uhrin käännyttämisestä Nigeriaan ja Italiaan tapahtuu eri periaattein, koska Italia on EU-maa ja sitoutunut noudattamaan Dublin-asetusta, jonka mukaan turvapaikkahakemus käsitellään vain yhdessä EU-jäsenvaltiossa. Lähtökohta on, että Suomen on pystyttävä luottamaan ihmisoikeuksia ja ihmiskauppaa koskeviin sopimuksiin sitoutuneeseen EU-valtioon.

Dublin-asetus on kansainvälistä suojelua koskevan EU-lainsäädännön kulmakivi. Suomi on sitoutunut noudattamaan Euroopan neuvoston yleissopimusta ihmiskaupan vastaisesta toiminnasta. Hallituksen esityksen mukaisesti yleissopimus ei kuitenkaan saa estää Dublin-asetuksen toimintaa.

Maahanmuuttovirastolla ei ole valtuuksia muuttaa Dublin-asetuksen tulkintaa yksittäisen maan kohdalla. Muutokset asetuksen soveltamisessa yksittäisten EU-valtioiden kohdalla tapahtuvat tuomioistuinratkaisujen jälkeen.

Jokainen turvapaikkahakemus käsitellään kuitenkin yksilöllisesti, ja Maahanmuuttovirasto tekee poikkeuspäätöksiä ottaa yksittäisiä hakemuksia tutkittavaksi Suomessa. Yleensä terveysongelmat eivät estä käännyttämistä toiseen EU-maahan, mutta esimerkiksi jos hakija ei jostain syystä pysty huolehtimaan lapsestaan, voidaan turvapaikkahakemus lapsen edun nimissä ottaa käsiteltäväksi Suomessa.

Suomella ei oikeutta seurata palautettujen kohtaloa

Maahanmuuttovirastoa on kritisoitu myös siitä, ettemme tiedä, mitä käännytetyille ihmiskaupan uhreille tapahtuu. On syytä muistaa, että kellään suomalaisella viranomaisella ei ole säädettyä velvollisuutta, saati oikeutta, seurata toisen valtion kansalaisia ulkomailla. Jos olisi, se rikkoisi yksilön oikeusturvaa.

Suomea sitoo palautuskielto. Emme palauta ihmisiä, jos heitä uhkaa kuolemanrangaistus, kidutus, vaino tai muu epäinhimillinen tai ihmisarvoa loukkaava kohtelu. Tiedossamme ei ole yhtään tapausta, joissa Suomesta käännytetty turvapaikanhakija olisi joutunut palautuskiellossa mainittujen tekojen tai olosuhteiden kohteeksi.

Lisätietoja medialle

turvapaikkayksikön johtaja Esko Repo, Maahanmuuttovirasto, puh. 0295 430 431, etunimi.sukunimi@migri.fi

turvapaikkayksikön ylitarkastaja, ihmiskauppa-asiantuntija Anni Valovirta, Maahanmuuttovirasto, puh. 0295 430 431, etunimi.sukunimi@migri.fi